”Hiihtokeskuksilla on vastuu torjua ilmastonmuutosta”

Pian myös hiihtokeskukset torjuvat ilmastonmuutosta. Pohjois-Suomen hiihtokeskukset ovat jo ottaneet vastuullisuuden osaksi liiketoimintansa pitkäjänteistä kehittämistä. Etelä-Suomen keskuksilla työ on vasta alkamassa.

Vastuullisuus on otettu viestintään lähes kaikilla toimialoilla. Nyt talven korvalla ja hiihtokauden alettua, tutkin laskettelukeskusten vastuullisuusviestintää.

Rukan ja Pyhän hiihtokeskusten vastuullisuusohjelmaan on tämän vuoden aikana sisällytetty taloudellinen ja sosiaalinen vastuu ympäristövastuun lisäksi. Ympäristövastuuohjelma on ollut jo vuosia.

Ruka-Pyhä konserni on saanut innoitusta ja apua vastuullisuustyöhönsä Pohjois-Amerikasta. Kanadalainen EcoSign suunnittelutoimisto on erikoistunut kestävään hiihtokeskusrakentamiseen.

• Hiihtokeskuksilla on mielestäni moraalinen vastuu torjua ilmastonmuutosta, koska elämme lumesta ja luonnosta, sanoo Pyhätunturin paikallisjohtaja Jusu Toivonen, joka vastaa sekä Pyhän että Rukan hiihtokeskusten vastuullisuusohjelmista.

Molemmat keskukset ovat myös mukana Visit Finlandin Sustainable Travel Finland –ohjelman pilotointivaiheessa.

Levi Ski Resortin ympäristöjärjestelmä sai kansainvälisen ISO 14001 : 2015 -ympäristösertifikaatin vuonna 2018 ensimmäisenä hiihtokeskuksena Pohjoismaissa.

Haasteena pohjoisen hiihtokeskuksissa on kuitenkin esimerkiksi jätehuolto, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Viestinnällisesti on vaikea erottaa, mikä on hiihtokeskuksen, mikä matkailualueen ja mikä koko maakunnan asiaa.

Etelä-Suomen hiihtokeskukset kamppailevat taloudellisen kannattavuuden kanssa

Ilmastonmuutoksen vaikutus liiketoimintaan tulee Suomessa ensimmäisenä näkymään Etelän hiihtokeskuksissa. Silti Etelä-Suomen keskuksissa vastuullisuus ei ole vielä varsinainen puheenaihe, vaan eniten mietityttää koko toiminnan taloudellinen kannattavuus. Sekin on tosin yksi vastuullisuusteemoista. Vain taloudellisesti kannattava liiketoiminta voi työllistää ja maksaa veroja yhteiskunnalle.

Muutama vuosi sitten Protect Our Winters –järjestö kampanjoi, että hiihtokeskukset vaihtaisivat vihreään sähköön. Mukaan kampanjaan lähti viisi keskusta: Sappee, Salla, Kokonniemi ja Pääskyvuori jo kampanjan alkuvaiheessa ja myöhemmin myös Myllymäki. Ruka ja Pyhä ovat POW:n pääyhteistyökumppaneita. Muut keskukset eivät pitäneet EKOenergiaan siirtymisen lisäkustannusta kannattavana, mutta muita vihersähköhankkeita niilläkin on.

Hiihtokeskuksia pyöritetään usein joko ideologisin periaattein tai rakkaudesta lajiin. Sosiaalisen vastuun teema korostuu yleisesti urheilupaikkojen viestinnässä. Hiihtokeskukset noudattavat kuuliaisesti Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen ohjeita, mutta sieltä ei ole vielä tullut selkeitä ohjeita ympäristönäkökulmien huomioimiseen. Vuonna 2008 tehtiin Motivan kanssa selvitys hiihtokeskusten energiatehokkuudesta, mutta sen jälkeen ei ole tapahtunut muuta.

Ainoa Etelä-Suomen hiihtokeskus, jolta löytyi erillinen julkinen vastuuohjelma on Sappeen hiihtokeskus. Muiden kanssa keskusteluissa nousivat esiin kierrätys, koulutus, urheilumahdollisuuksien tarjoaminen, kansanterveydelliset näkökulmat ja työllistäminen.

Hiilineutraalius voi olla myös tapahtumantuottajien ja urheiluseurojen tavoitteena, kuten jalkapalloseura HJK:lla, jonka kotiottelut pyrkivät hiilineutraaleiksi. Jääkiekkoseurat ovat myös havahtuneet ilmastonsuojeluun Save The Pond –kampanjallaan, jossa otetaan kantaa ilmastonmuutokseen.

Kaupunkisuunnittelussa tulisi lisätä jäähallien ja uimahallien rakentamista vierekkäin energiahyötyjen maksimoimiseksi.

Vastuullisuusvinkit hiihtokeskuksille

Hiihtokeskuksilla on monia kestävän kehityksen haasteita toiminnassaan, joihin voi jo pienilläkin teoilla vaikuttaa. Alla vinkit, joista voi aloittaa ja joista kannattaa myös viestiä.

1. Energiatehokkuus. Yksi keskeinen haaste hiihtokeskuksilla on energiankulutus, joka kaiken lisäksi jakautuu epätasaisesti vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi valaistuksen järjestäminen ledilampuilla vähentää osaltaan sähkökulutusta. Motivan selvityksestä (2008) löytyy lisävinkkejä.
2. Hiilijalanjäljen kompensointi. Jos kaikkea energiankulutusta ei voida järjestää uusituvilla energiamuodoilla, on kompensointi yksi vaihtoehto. Tarjolla on lukuisia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi hiilipörssi.
3. Jätehuolto ja kierrätys. Lajitteluun ja jätteenkierrätykseen on melko yksinkertaista panostaa, kunhan kunnan kanssa jätteenkuljetuksesta ja loppusijotuksesta on yksimielisyys.
4. Rakentaminen ja maanmuokkaus. Rakentamisessa ja maanmuokkauksessa on noudatettava kestävän kehityksen periaatteita. Miten lumiaidat, lumen säilöminen, lumetus ja kesäkäyttö on järjestetty?
5. Alueellinen kehitys ja verojen maksu. Hiihtokeskukset ovat monilla paikkakunnilla tärkeitä matkailukohteita ja työllistäjiä. Niillä on vaikutusta koko alueen imagoon. Vain kannattava liiketoiminta on alueelle hyödyksi.
6. Työllistäminen. Talviaikaan hiihtokeskukset tarjoavat paljon tärkeitä ensimmäisiä työpaikkoja paikkakunnan nuorille. Työ hiihtokeskuksessa ei myöskään usein ole niin vaativaa, että siihen tarvitsisi täydellistä suomenkielen taitoa tai etteikö sitä voisi tehdä myös vajaakuntoinen.
7. Nuorten tukeminen urheiluharrastuksessa. Liikuntaharrastukset ovat tärkeitä nuorten hyvinvoinnin kannalta. Alppilajit ovat verrattain kallis harrastusmuoto ja monet tarvitsevat siihen taloudellista tukea. Laskettelukeskuksen hiihtokoulu voi myös tarjota esimerkiksi ilmaisia kokeilukertoja vähävaraisille lapsille ja nuorille.
8. Tarjonta ravintolapalveluissa. Hiihtokeskusten ravintolatarjonta on enemmän kuin usein epäterveellistä ja ilmastoa kuormittavaa. Varmista, että tarjolla on ainakin kasvisvaihtoehtoja.
9. Saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä. Miten teidän keskukseenne pääsee ilman autoa?
10. Urheiluvaatteiden ja harrastusvälineiden kierrätys. Jääkiekkoseura Blues tekee pelipaitoja kierrätysmateriaalista. Onko teillä kiertotalouden hankkeita? Mihin vuokraamon käytetyt lasketteluvälineet toimitetaan, kun välineistö uusitaan? Otatteko vastaan asiakkaiden vanhoja välineitä ja mitä niille sen jälkeen tehdään?

Kaikista näistä pitäisi olla linjaus ja niistä olisi hyvä viestiä asiakkaille. Pohjoisessa asiakkaat tekevät jo valintoja matkakohteista kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Kuluttajille sillä on merkitystä, miten hiihtokeskukset torjuvat ilmastonmuutosta.